ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 246



                                               

Hyvyys

Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite. Hyvyyden vastakohtana pidetään pahuutta. Platonille korkein olemassa oleva idea oli "Hyvän" idea, joka oli kaiken tiedon ja muun muassa kaiken eettisesti hyvän taustalla.

                                               

Hyvän idea

"Hyvän" idea on Platonin käyttämä nimitys hänen ideaoppinsa kaikkein korkeimmasta ideasta. Käsite esiintyy ennen kaikkea Platonin dialogissa Valtio.

                                               

Idea

Idea on yleiskielessä oivallus, uusi ajatus, aate, tai pulman ratkaisu. Ideasta voi tulla keksintö. Filosofiassa sanalla idea on viitattu olioiden ontologiseen olemukseen. Sanaa on käytetty filosofiassa myös muunlaisista käsitteellisistä ajatussi ...

                                               

Identiteetti (filosofia)

Identiteetti tarkoittaa filosofiassa sitä, mikä tekee oliosta tai muusta entiteetistä määriteltävän ja tunnistettavan, antamalla sille joitakin ominaisuuksia tai piirteitä, jotka mahdollistavat sen erottamisen muista olioista. Identiteetti tekee ...

                                               

Ihanne

Ihanne on ihmisten luoma ideaalimielikuva jostain tilanteesta tai oliosta. Yleensä nämä tilanteet ovat myös tavoittelemisen arvoisia ellei jopa saavuttamattomia. Ihanteilla ei sinänsä tarvitse olla minkäänlaista materialistista vastinetta vaan ne ...

                                               

Ihmiskäsitys

Ihmiskäsitys on yksilön tai yhteisön käsitys siitä, mikä on ihminen – mikä on ihmisen olemus, alkuperä ja päämäärä, mikä asema ihmisellä on suhteessa toisiin ja ympäristöön. Eri aatteilla ja uskonnoilla on erilaisia ihmiskäsityksiä, esimerkiksi h ...

                                               

Ilmiö

Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen. Se voi olla kulttuurinen tapahtuma, evoluutioon liittyvä tai illuusio. Ilmiö voi olla jaksollinen, fyysinen tai kertak ...

                                               

Insolubilia

Insolubilia viittasi keskiajan filosofiassa valehtelijan paradoksin eri muunnelmiin, jotka muodostivat vaikean ongelman loogiselle analyysille. Vaikka valehtelijan paradoksi tunnettiin jo antiikin aikana, filosofien kiinnostus siihen vaikuttaa sa ...

                                               

Intensionaalinen

Intensionaalinen on kielen sisäiseen abstraktiin merkitykseen perustuva. Tällöin ei huomioida kielen ulkopuolista kohdetta, josta puhutaan. Intensionaalisen vastaparina on ekstensionaalinen, jossa huomioidaan kielen ulkopuolista kohdetta, josta p ...

                                               

Intentionaalisuus

Intentionaalisuus on filosofinen termi, jolla tarkoitetaan tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle. Intentionaalisuus oli alun perin skolastisen filosofian käsite. Myöhemmin sen esitteli uudelleen 1800-luvun filosofiaan filosofi ja psykol ...

                                               

Internalismi ja eksternalismi

Internalismi ja eksternalismi ovat filosofisia termejä, joista ensin mainittu viittaa johonkin sisäiseen ja viimeksi mainittu johonkin ulkoiseen. Niitä käytetään useassa eri yhteydessä: Filosofiassa: Internalismi ja eksternalismi kielifilosofiass ...

                                               

Interpretivismi

Interpretivismi voi tarkoittaa seuraavia asioita: Interpretivismi oikeustieteessä: oikeusfilosofian koulukunta, jonka mukaan laki ei ole joukko tietoa, tapoja tai tosiasioita, vaan jotain mitä lakimiehet pyrkivät muodostamaan tai löytämään toimin ...

                                               

Irrationaalisuus

                                               

Itseisarvo (etiikka)

Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla. Pragmatismissa käydään keskustelua siitä, voiko itseisarvoja olla ollenkaan olemassa. Itseisarvo on arvo itsessään ja sitä kannattaa tavoitella sen its ...

                                               

Kalos kagathos

Kalos kagathos, joskus kalokagathos tai kalos kai agathos, on antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa esiintyvä sanonta, jolla viitataan hyvään kansalaiseen. Sen voidaan nähdä vastaavaan myöhempää ajatusta herrasmiehestä. Sanonta koostuu kahdes ...

                                               

Katalepsis

Katalepsis on stoalaisen filosofian termi, joka tarkoittaa ulkoisten vaikutelmien, kuten aistihavainnon, käsittämisen aktia. Käsite on keskeinen stoalaisessa tietoteoriassa ja havainnon filosofiassa. Stoalaisuuden mukaan kaikki vaikutelmat fantas ...

                                               

Kategoriavirhe

Kategoriavirhe on semanttinen tai ontologinen virhe, jossa jostakin asiasta käytetään sellaisia käsitteitä, jotka soveltuvat ainoastaan johonkin täysin toista tyyppiä olevaan asiaan. Kategoriavirheessä siis jokin ominaisuus liitetään sellaiseen a ...

                                               

Kategorinen arvostelma

Kategorinen arvostelma on arvostelma, joka myöntää tai kieltää predikaatin subjektilta. Arvostelmamuoto tarkoittaa tällaisen arvostelman syllogistista muotoa.

                                               

Kathekon ja katorthoma

Kathēkon ja katorthōma ovat antiikin kreikkalaisen ja erityisesti stoalaisen filosofian käsitteitä. Kathēkon tarkoittaa ”oikeaa toimintaa”, ”soveliasta toimintaa”, ”luonnonmukaista toimintaa” tai ”velvollisuutta”. Stoalaisen ajattelun mukaan ihmi ...

                                               

Kauna (filosofia)

Kaunalla tarkoitetaan filosofiassa ja psykologiassa tietyn tyyppistä paheksuntaa tai vihamielisyyttä. Kauna suuntautuu siihen, minkä yksilö tunnistaa turhautumisensa syyksi. Heikkouden, huonommuuden tai kateuden tunne suhteessa tähän syyhyn synny ...

                                               

Kausaliteetti

Kausaliteetti on syy–seuraussuhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus. Kausaliteetin käsitettä ovat tunnetut filosofit pohtineet paljon Aristoteleesta lähtien. Aristoteles ...

                                               

Kielipeli

Kielipeli on Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiassaan kehittämä käsite, joka viittaa kielen yksinkertaisiin käyttöesimerkkeihin ja toimintoihin, joihin kieli on nivoutunut mukaan. Kielipelejä voidaan käyttää kielen toimintatavan kuvaamisessa j ...

                                               

Kontingenssi

Kontingenssi tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön. Kontingentissa ilmiössä on useita mahdollisuuksia: jokin yksittäinen vaihe voi tapahtua tai jäädä tapahtumatta.

                                               

Kontrafaktuaali

Kontrafaktuaali tai vastafaktuaali tarkoittaa ehdollista väitettä, jonka alkuosa ilmaisee jotain tosiasioiden vastaista. Esimerkiksi ”Jos olisin tiennyt.” Kontrafaktuaalisessa ajattelussa ihminen ajattelee vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ja spek ...

                                               

Kosmogonia

Kosmogonialla νομαι / γέγονα, ”syntyä”, ”tulla”) tarkoitetaan yleisesti mitä tahansa käsitystä, joka käsittelee maailmankaikkeuden alkuperää tai syntyä. Tähtitieteessä kosmogonia on aurinkokunnan syntyä tutkiva osa-alue. Kosmogonia on perinteises ...

                                               

Kosmos

Kosmos tarkoittaa maailmankaikkeutta, erityisesti järjestyneenä kokonaisuutena. Antiikin ajattelija Pythagoras sanoi: ”Kosmos tarkoittaa järjestäytynyttä maailmankaikkeutta” Alkujaan sana on tarkoittanut paitsi järjestystä ja järjestelmällistä as ...

                                               

Kvalia

Kvalia tarkoittaa mielenfilosofiassa tietoista kokemusta tai aistinsisältöä, eli henkisten tilojen kokemuksellisia eli fenomenaalisia ominaisuuksia. Kvalioita ovat esimerkiksi punaisuus ja kivun tunteminen. Usein kvalioita kuvataan muodossa ”mill ...

                                               

Kvaliteetti (filosofia)

Kvaliteetti on Aristoteleen filosofian kategoria, joka kuvaa yleensä verbaalisesti, millainen jokin olio on. Sanoja, jotka kuvaavat jonkin olion kvaliteettia ovat esimerkiksi: valkoinen, kylmä, paha, kieliopillinen tai aseistettu. Substanssilla o ...

                                               

Kvestio

Kvestio oli keskiajan filosofialle tyypillinen menetelmä, jossa kulloinkin käsittelyn alla oleva teema muotoillaan ensin kysymyksen muotoon. Tämän jälkeen kysymykseen annetaan jokin vastaus. Sitten annettua vastausta kohtaan esitetään vastaväitte ...

                                               

Käsiteanalyysi

Käsiteanalyysi tarkoittaa asioiden ja esineiden sekä niiden välisten yhteyksien selvittämistä. Käsitteillä kuvataan kielellisesti ilmaistujen sanojen, lauseiden tai termien sisällön merkitystä. Sana analyysi juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. S ...

                                               

Käytännöllinen syllogismi

Käytännöllinen eli praktinen syllogismi on käytännöllinen päätelmä, joka on esitetty syllogismin muodossa. Sen mukaisesti tarkoituksellinen toiminta tapahtuu niin, että tekijä tavoittelee jotakin, mitä hän haluaa, ja uskoo, ettei saa sitä, ellei ...

                                               

Käytäntö

Käytäntö voi tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä käytännöllistä elämää, todellisuutta tai käytössä olevia menettelytapoja. Filosofi Edward Craig on katsonut, että käytännön käsite kävi 1900-luvulla yhä keskeisemmäksi filosofisessa keskustelussa. ...

                                               

Logos

Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa puhetta, sanaa, merkitystä, ajattelua, järkeä, periaatetta, sääntöä, suhdetta tai oppia. Oikeudellisessa yhteydessä sana tarkoittaa lakia. Kreikkalaisessa oikeusjärjestel ...

                                               

Luettelo antiikin filosofian termeistä

adiafora ἀδιάφορα: yhdentekevät asiat, ehdonvallan asiat. Erityisesti stoalainen termi. Myöhemmin käytössä kristinuskossa. agathos ἀγαθὸς: hyvä, halun sopiva kohde. Platonilla agathon, hyvän idea. agōgē ἀγωγή: kasvatus, harjoitus; elämäntapa. agr ...

                                               

Luokka (filosofia)

Luokka on metafysiikan käsite, joka erotetaan joskus tyypeistä ja luokista. On mahdollista puhua ihmisten luokasta, samoin kuin ihmisten tyypistä tai luonnollisesta lajista. Erona ei välttämättä ole se, että kyseessä olisivat erilaiset olevan kat ...

                                               

Luonnollinen luokka

Luonnollinen luokka tai luonnollinen laji tarkoittaa filosofiassa sellaista asioiden luokittelua, joka on luonnollinen, ei keinotekoinen. Luonnolliseen luokkaan kuuluvilla asioilla on jotain yhteistä, joka erottaa ne todellisena joukkona muista a ...

                                               

Mahdollisuus

Mahdollisuus viittaa johonkin, mikä voi tapahtua. Metafysiikassa ja modaalilogiikassa mahdollisuus on yksi modaliteeteista välttämättömän ja kontingentin ohella. Loogisesti mahdollisen väittämän voi katsoa olevan väittämä, joka ei sisällä loogist ...

                                               

Mahdottomuus (logiikka)

Mahdottomuus on logiikan käsite, mahdollisuuden vastakohta. Propositio on mahdoton, jos se ei olisi voinut olla tosi. Tällaisia ovat esimerkiksi loogisesti ristiriitaiset propositiot, jotka rikkovat esimerkiksi ristiriidan lakia tai kolmannen poi ...

                                               

Maksiimi

Maksiimilla tarkoitetaan lyhyttä kokemuksesta johdettua yleistä totuutta, periaatetta tai käyttäytymissääntöä. Maksiimi sisältää tyypillisesti jonkin elämänohjeen, joka usein on puettu mietelauseen muotoon. Käsite maksiimi on peräisin Aristotelee ...

                                               

Metakieli

Metakieli on logiikassa ja kielitieteessä kieli, jota käytetään silloin, kun kieli itsessään on tutkimuskohteena. Metakielen avulla voidaan esittää väitteitä tutkimuskohteena olevasta kielestä eli objektikielestä. Esimerkiksi logiikassa metaloogi ...

                                               

Metodismi (tietoteoria)

Metodismi viittaa tietoteoriassa lähestymistapaan, joka kiinnittää huomion siihen, miten jokin tiedetään, sen sijasta mitä tiedetään. Metodisti kysyy siis ”kuinka tiedämme?” ennen kuin ”mitä tiedämme?”. Metodismi on eräs vastaus ns. kriteerin ong ...

                                               

Mielen objekti

Mielen objekti on olio, joka on olemassa vain mielikuvituksessa, ja jota sen vuoksi voidaan todellisessa maailmassa käsitellä vain mallintamalla tai representaationa. Se voi olla esimerkiksi matemaattinen eli abstrakti olio, fiktiivinen, filosofi ...

                                               

Mieli

Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät. Filosofisena käsitteenä mielellä viitataan useimmiten ajattelun käsitteellisiin toimintoihin, joista muodostuu tietoisuus. Mielen ja ruum ...

                                               

Mielivaltaisuus

Mielivaltaisuudella tarkoitetaan yksilön vapautta valintoihin ja tekoihin täysin omien mielipiteidensä tai mieltymystensä mukaan. Mielivaltainen päätöksenteko ei välttämättä tarkoita samaa kuin satunnainen valinta. Toisin sanoen, mielivaltainen v ...

                                               

Mikrokosmos ja makrokosmos

Mikrokosmos ja makrokosmos ovat kreikkalaisesta filosofiasta peräisin olevia ajatuksia, joiden mukaan kaikki kaikkeuden tasot toimivat saman mallin mukaan. Tällöin makrokosmoksen nähdään tarkoittavan koko järjestäytynyttä maailmankaikkeutta, ja m ...

                                               

Minä (filosofia)

Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä. Filosofisena ongelmana on määritellä, mitä nämä omina ...

                                               

Modaliteetti

Modaliteetti merkitsee jonkin asian tai tapahtuman laatua. Ontologiassa modaliteetti tarkoittaa olemisen tapaa, esimerkiksi välttämätön, sattumanvarainen kontingentti tai mahdollinen. Logiikassa arvostelmat voidaan jakaa varmuusasteensa mukaan ko ...

                                               

Monitoteutuvuus

Monitoteutuvuus tarkoittaa mielenfilosofiassa ajatusta siitä, että samat henkiset tilat, tapahtumat tai ominaisuudet voivat toteutua erilaisten fysikaalisten tilojen, tapahtumien tai ominaisuuksien kautta mahdollisesti hyvinkin erilaisissa organi ...

                                               

Negatiivinen sananvapaus

Negatiivinen sananvapaus on filosofian käsite, joka liittyy pohdiskeluihin positiivisen ja negatiivisen vapauden suhteesta. Negatiivinen vapaus tarkoittaa aina vapautta jostakin, kun taas positiivinen vapaus vapautta johonkin. Negatiivisen sananv ...

                                               

Neustinen ja frastinen

Neustinen ja frastinen ovat R. M. Haren teoksessaan The Language of Morals esittelemiä kielifilosofisia termejä. Frastinen viittaa siihen lauseen osaan, joka on yhteinen eri tapaluokassa esitetyille lauseille. Esimerkiksi lauseissa ”ovi on suljet ...

Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →